Niin on taas yhdet mukavat messut takanapäin. Paras anti messuilla on mielestäni toisten aikuisten tapaaminen ja varsinkin muiden samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa juttelu. Enkä yhtään kiellä, etteikö ollut mukavaa, tai suorastaan ihanaa, kuulla taas kehuja kirjastani. Se ei koskaan lakkaa lämmittämästä mieltä.

Flunssaisesta olosta huolimatta ääni kesti ja muutenkin jaksoin hyvin, mutta sunnuntaina iltapäivällä taisi kuume nousta kun niin palelsi ja niinpä ensimmäistä kertaa vuosikausiin, olen pari päivää vain maannut sängyssä, tehnyt mahdollisimman vähän mitään muuta kuin parannellut itseäni ja lukenut Helena Petäistön mielenkiintoista "Tee teematka"-kirjaa. Onhan minulla työpöydän takaseinälläkin joltain saamani kortti, jossa lukee "Lepää ja jaksat taas jatkaa".

Tampereen antia keskustelujen ja myyntien lisäksi oli tietysti myös omat ostokset ja se, että "Atelier Raija P." oli pyynnöstäni tehnyt Ruusulinnan alastomalle keittäjärukalle upean puvun. Rouvaressu (neiti vai rouva, Ranskassa kaikkia tietyn iän ylittäneitä kutsutaan kohteliaasti madameksi ja Ruusulinnassa ollaan yhtä kohteliaita!) on tähän asti keitellyt lainahepenissä - tyttäret nimittäin lainasivat rouvalle väliaikaisesti Bratzin punaisen neulemekon. Nyt on rouvalla asiaankuuluvan arvokas tummansininen leninki. Esiliina vielä puuttuu, mutta sen ompeluun minunkin taitoni riittävät. Kiitos Raija, kyllä nyt kelpaa rouvan keitellä eikä tarvitse enää maata sängyssä peiton alla piilossa.

Minulla on varastoissani kankaita ties kuinka monta laatikollista, mutta kun Doloresin laatikosta löytyi niin ihania matkalaukkujen sisuskankaita...

Naapuripöydässä Christian Lindqvist myi niitä fantastisia puuhuonekalujaan ja nyt ostin sellaisen sängyn, jota olen jo aiemmin haaveillut. Se tulee satuboxiin prinsessahuoneeseen ja siihen tulee kasa patjoja ja niiden alle herne. Patjojen määrä on vielä epäselvä, omasta mielestäni niitä pitäisi olla 7-8, Emilian mielestä taas 13!

Minivilla Rothschildiin löytyi Wooperilta ihana pieni vaasi, täsmälleen saman värinen kuin pyöreä kulho, jonka ostin häneltä viime vuonna. Karjalan kotiin tarvitsin 1:24 kokoisen viulun, mutta Doloresista löytyi 1:12 mittakaavan lasten viulu ja päätin, että se sopii vaikka olisikin kenties vähän iso. 4 cm pitkä on tuo viulu.

Some souvenirs I bought in miniature fair in Tampere. The housekeeper of Ruusulinna finally got clothes made by Raija Paavola, the beautiful bed by Christian Lindqvist will be in a fairytale box, the little violin is for the Home in Karelia and the little vase by Wooper for the minivilla Rothschild.